Jokainen päivä tuntuu toistuvan samanlaisena. Ei siinä sitä omaa aikaa ole. Ensi kirjoituksessa kirjoitin: En tiedä jaksanko, kestänkö. Joskus tuntuu siltä, ettei enää jaksa. Kyseessä on lähinnä fyysinen jaksaminen. Mutta siitä joskus myöhemmin.
Henkinen jaksaminen on paljon vaikeampaa. Kun kaikista rakkaimman henkilön kanssa ei enää voi keskustella on vitsit vähissä.
Pientä apua tuo laatimani aakkostaulu, jonka avulla saa muutaman sanan ilmaistua osoittamalla kirjaimia, mutta ei se keskustelua korvaa.